maanantai 26. maaliskuuta 2012

Mmmmmmmmahtitreenit!

Jeejee, nyt on hyvä fiilis, meil oli huippukivat aksatreenit!:)

Lähtökohdat oli surkeat: olen torkkunut viime yönä kolmisen tuntia.. Murehtinut ihan kaikkea mahdollista ja noussut aamulla tuntia ennen herätyskelloa katsomaan Frendejä(HUOM. olen toivoton torkuttaja, enkä _koskaan_ herää ennenkuin on ihan pakko!) Koulupäivä kului koomassa, iltapäivällä tein yhtäkkiä pikku autokaupat, ja adrenaliinit virtaillen ajelin uudella rakkaudellani, Vexillä, pitkin Ogelia. Ennen treenejä ehti taas iskeä väsy.

Kummasti vaan omistajakin heräsi kun ensin lenkkeiltiin kotosalla puolisen tuntia räntäsateessa ja hallilla vielä Tuulikin ja poikien kanssa lämppärilenkki. Reima oli ihan liekeissä ja HINISI kun odotettiin halliin sisälle pääsyä.

Paikalla oli kaikki kolme ohjaajaa, ja kaksi alkeellista(me ja Ella+Bette). Aluksi mentiin Tuulikin avulla rengasta. Helpotettiin hommaa sen verran, että Reima ihan renkaan eteen istumaan, ja ohjasin kädellä läpi pari kertaa. Sitten namialustalla sivusta sama homma. Lopulta Rei vähän kauemmas renkaasta istumaan ja sivusta ohjaus. Hienosti meni, mutta liikaa ei välimatkaa saa ahnehtia. Nyt se kuitenkin selvästi hahmotti jo mitä siltä vaaditaan. Seuraavaksi mentiin pussille. Tässä saatiin paljon hyviä suorituksia, eri puolilta, juoksulähestymisellä jnejne. Pussin suuta saatiin jo pienennettyä viime kerrasta, ei tuntunut haittaavan! Lopuksi otettiin vielä keppejä, jälleen tuplaohjureilla. Tuulikki otti hihnan, että sain keskityttyä ohjaamiseen. Eli osoitin keppejä ja kipitin vieressä innosta hihkuen. Viime kertaan huomattavissa kehitystä, Reima selvästi hiffasi, mikä homman idea on, eikä yrittänyt rynniä ohjurien läpi. Lähetin eri puolilta, ja saatiin kivoja vauhdikkaita suorituksia.

Reima pääsi lepäilemään(ja HINISEMÄÄN, nyt se ei sentään haukkunut..) reunalle, ja autoin Tuulikkia Timin palkkaamisessa A-esteellä. Timillä oli vähän huono päivä, mutta oli se silti kyllä hurjan pätevä kosketusalustatreeneilija!:)

Kokeneemmat otti loppuajan vuorotellen radanpätkiä, ja muut treenaili sitten sivulla olevia esteitä. Me mentiin seuraavaksi puomille, Ida tuli auttamaan. Samalla tyylillä kuin viime viikolla: hyppy puomin loppuun, kipitys alustalle, namejanamejanameja VAPAA.(vaativinta on saada se irtoamaan namialustastaan lopuksixD). Otin "koske"-käskyn käyttöön, vielä kun ensi viikolla muistaisi mitä tuossa käytän:D Idan kommentti oli, että Reima on huomannut mitä tässä haetaan, jee. Ja jälleen kommentteja sympaattisesta ruumiinrakenteesta. Onhan se vähän lössyeläin, kun Idan supersähäköihin lagottoneiteihin vertaa!:D

Lopuksi ajattelin ottaa vielä itsekseni keppejä. Ida ja Elina seurailivat vierellä, ja totesivat pian, että ei Reima kyllä enää hihnaa tarvii. Eikä tarvinnutkaan!! Herranjestas!! Niin se sujahteli taitavasti pujotellen menemään! Sai lähettää/ohjata molemmilta puolilta, eikä edes tarvinnut herran olla aivan naama ensimmäisessä kepissä kiinni, että tajusi mitä nyt tehdään. Voi vitsi. Jäi ihan huippuhyvä fiilis, joka kantoi ihan kotiovelle asti!:) (eikä nyt oikeastaan siihenkään päättynyt!).

Loppupuuhastelujen ajaksi Reima joutui taas odottelemaan paikallamakuussa. Sain kävellä toisen kentän puolelle huutelemaan Idalle ohjeita, ja jätkä odotti kuuliaisesti. Jess!!

Hyvää tässä kerrassa oli Reiman keskittyminen: ihan mahtavaa, se oli satasella taas matkassa, eikä muiden puuhastelut kyllä kiinnosta ollenkaan. Muutamalla esteellä saatiin selvää edistymistä viime viikkoon nähden, vaikka ei olla pahemmin kotona treenailtu. Parannettavaa taas olisi siinä, että en käyttänyt kertaakaan lelupalkkaa. Viretila toki pysyi nameillakin hyvänä, mutta kyllä sitä lelua pitäisi malttaa käyttää, kun on koira joka siitä nauttii. No ensi kerralla sitten taas! Huomenna me tokoillaan, ettei vaan käy tylsäksi elämä;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti