Noniin, voin kai leimata itseni todelliseksi HuKoNa:ksi(jos et tiedä, mitä termi tarkoittaa, ole onnellinen. Tai googleta..): perustinpa sitten koirani harrasteluille oman blogin..(niinkuin tuota "pää"blogiakaan tulisi tarpeeksi usein päiviteltyä..). Idea tuli agilityguru-Maisalta. Aloitimme agilityn ihmeelliseen maailmaan tutustumisen opiskeluporukan kanssa yhteisen hallivuoron muodossa: muutama lajista enemmän tietävä opettaa meille aloittelijoille esteet, myöhemmin keväällä luvassa myös ohjausta ja mahdollisesti hyppytekniikkatreenejä. Katsotaan, mihin päädytään! Treenien kirjaamisesta on kuitenkin varmasti jatkoa ajatellen hyötyä. Lähinnä kai siis bloggaan itseäni varten.
Lisäksi ajattelin keräillä blogiin muitakin Reiman harrasteluja: agilityn lisäksi treenailemme omatoimisesti(toistaiseksi..) tottista. Haaveena päästä vuoden -12 aikana korkkaamaan kokeet. Liikkeiden varmuudella ei niin väliä, kunhan ohjaaja vaan pääsisi pikkuhiljaa eroon kroonisesta jännittämisestään! Eli tokojupinaakin mahdollisesti luvassa.
Toistaiseksi meidän "pääharrastus" on ollut näyttelyt. Reima täyttää itse asiassa tänään 1,5v, eli siirtyy junioriluokasta nuortenluokkaan, mutta näyttelyitä on takana jo hmm, odotas... seitsemän(HERRANJESTA..!) kertaa virallisissa kehissä ja pari kertaa pentuluokassa. Menestystä on tullut vaihtelevasti, enimmäkseen jätkä pärjää ihan hyvin. Kokoilen vanhat arvostelut tänne kunhan kerkiän. Sivutoimenaan Reima pyörähtelee sopivan mätsärin sattuessa lähistölle kehässä tienaamassa(tai yrittämässä tienata) ruokaa/leluja/muuta krääsää. Parhaat sijoitukset BIS1, BIS4, BIS5, muuten laidasta laitaan.
Reiman kanssa on hauskaa puuhastella yhdessä. Se on ahne, innokas, vilkas, taistelutahtoinen, kontaktinhaluinen ja aika knälli äijänalku. Reima tuli "pelkäksi" näyttelykoiraksi, mutta jotenkin kummasti se on nostattanut hihnanjatkeen syvästä koiraharrastusmasennuksesta takaisin pienistä onnistumisista intoilevaksi hömpäksi. Odotan kovasti pitkää yhteistä harrastusuraa pikku Peettärin kanssa!:)
Lisäksi ajattelin keräillä blogiin muitakin Reiman harrasteluja: agilityn lisäksi treenailemme omatoimisesti(toistaiseksi..) tottista. Haaveena päästä vuoden -12 aikana korkkaamaan kokeet. Liikkeiden varmuudella ei niin väliä, kunhan ohjaaja vaan pääsisi pikkuhiljaa eroon kroonisesta jännittämisestään! Eli tokojupinaakin mahdollisesti luvassa.
Toistaiseksi meidän "pääharrastus" on ollut näyttelyt. Reima täyttää itse asiassa tänään 1,5v, eli siirtyy junioriluokasta nuortenluokkaan, mutta näyttelyitä on takana jo hmm, odotas... seitsemän(HERRANJESTA..!) kertaa virallisissa kehissä ja pari kertaa pentuluokassa. Menestystä on tullut vaihtelevasti, enimmäkseen jätkä pärjää ihan hyvin. Kokoilen vanhat arvostelut tänne kunhan kerkiän. Sivutoimenaan Reima pyörähtelee sopivan mätsärin sattuessa lähistölle kehässä tienaamassa(tai yrittämässä tienata) ruokaa/leluja/muuta krääsää. Parhaat sijoitukset BIS1, BIS4, BIS5, muuten laidasta laitaan.
Reiman kanssa on hauskaa puuhastella yhdessä. Se on ahne, innokas, vilkas, taistelutahtoinen, kontaktinhaluinen ja aika knälli äijänalku. Reima tuli "pelkäksi" näyttelykoiraksi, mutta jotenkin kummasti se on nostattanut hihnanjatkeen syvästä koiraharrastusmasennuksesta takaisin pienistä onnistumisista intoilevaksi hömpäksi. Odotan kovasti pitkää yhteistä harrastusuraa pikku Peettärin kanssa!:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti