Saavuttiin hallin ulkopuolelle, Reima (aka Tarmo, koutsi päätti nimetä sen uusiksi) täpönä valmiina toimimaan(=piippasi). Juteltiin ohjaajan kanssa siinä sitten aiheesta, että miten se saadaan kitkettyä pois, huomioimattomuus ja jotain kivaa puuhaa, kun koira on hiljaa, sillä se palkkautuu komentamisestakin. Reima toki kailotti täydellä äänellä, kun ei kerta kielletty. Häpeän puna kohosi jo tässä vaiheessa poskilleni. Niin ja keräsi kierroksia siitä, kun apukoutsi päästi bortsunsa liehumaan sen luo. Ilmeisesti pitää alkaa huutelemaan jo 5m päästä, että eipäs päästetä nuuskimaan sitten (näin tein kotimatkalla bussissa ja hävetti, pikku bichoni nyt varmasti olisikin aggrella käynyt päälle...)
No päästiin sisälle halliin, aloitettiin kontaktitreenillä: koira vierellä kontaktissa, vaikka avustaja heiluttelee lelua lähellä. Noh. Heiluteltava lelu oli kongipallo. Jota käytetään aika paljon superhetsaukseen. Arvatkaa lopputulos..... Niin ja tässä vaiheessa huomattiin, että hihnanjatke on _hidas_. Reimakin huomasi ja koki parhaaksi pitää kontaktia yllä makkaraan, se ainakin toimii.
Seuraavaksi paikallaistuminen randomjärjestyksessä. No tässä nyt ei ollut mitään ihmeellistä, istui kauniisti paikoillaan. Jatkettiin paikallaoloon rivissä, koirat maassa. Yksitellen koirat maahan->meni toisella käskyllä ja mutkalle. Itse paikallaoleminenhan sujui, siinä se nökötti, vaikka ohjaaja huuteli "vapaa" ja "istu" ja "tänne" ja "ruokaa" yms tuttuja häiriösanoja. Istumaan nouseminen jälleen yksitellen, tuplakäsky ja lopulta KÄDELLÄ avustaminen wtf. Tehtiin näitä sitten vielä porukalla erikseen. Maahanmeno lähti sujumaan, istuminen ei. Saatiin neuvoksi treenailla paljon näitä. Nojoo todellakin....
Siirryttiin seuraamiseen, näytettiin ohjaajalle kuvio: vasemmalle, täyskäännös, juoksua yms. Tää meni ihan ok, vähän löysä asento (olisin kyl voinu palkata enemmän, oma huomio), vasemmalle käännökset huonoja, Reiman kanssa pitää opetella takapään käyttöä, ohjaaja näytti, miten toimii, ja sitä sitten treenailtiin itseksemme, tosi vaikeeta, tähän pitää selkeästi alkaa kiinnittää huomiota! Namilla vedättämällä siis käännöstä paikoillaan. Niin ja seuraamisessa nojaan koiraanpäin, mieluummin poispäin, että sen pitää hakea oikeaa kohtaa ja kontaktia.
Seuraavaksi katsottiin läpi kaikkien liikkeestä maahanmenot ja seisomiset. Maahanmeno oli kaunis, se on meidän vahvin liike kyllä ollut aina. MUTTA. Tässäkin lopuksi piti jukolauta namilla hinata herra istumaan. Koska maassa on kivaa. Seisomisessa otin reilun vartaloavun ja käsimerkin vielä lisäksi, pysyi paikoillaan ihan ok. Tähän saatiin yleisesti porukalle treenaamisvinkkeinä, että seisomisen pitää olla ehdoton, ei mitään hiippailuja tms. Reilu vartaloapu aluksi, esim. koiran seuruutusta takaperin ja siitä seis yms. Me varmaan jatketaan tätä takapalkalla ainakin. Tässä kohtaa meinasin yhtäkkiä vetää ihan paniikkiin, koska mua _jännitti_. No sanoin sen ääneen, että tässä on nyt kyllä hihnanjatke ihan kuutamolla, enkä tiedä miksi. Helpotti, kun sen sanoi ääneen.
Luoksetulot. Kokeenomainen luoksetulo. Matkalla pari hauhau:ta ja loppuasentoa haettiin tuplakäskyllä ja käsiavulla lopulta. Loppua pitää treenata paljon erikseen, välillä virkistyksenä vauhtiluoksetuloa. Ei palkkaa, kun haukkuu, voi kyllä olla vaikea kitkeä pois.
Hyppy: tän tein suosista helpotettuna, namialusta odottamaan esteen taakse. Tässä meinasi tulla vähän hauhau jo ennen liikkeen suoritusta, mutta itse liike meni hyvin, just niinku ollaan treenattu. Reiska varmaan ekaa kertaa hyppäsi oikean kokoisen hypyn, np, hyvin sinkasi yli ja oli kivvaa. Seisomiseen käytin käsimerkkia ja mitä kaikkea ja naminkin annoin heti, mutta hyvin pysyi vapautukseen saakka paikoillaan.
Lopuksi treenattiin häiriöherkän briardin vuoksi lähinnä muiden pujottelua seuraamisessa. Neuroottinen Sanni nosti päätään ja namitin Reimaa about jatkuvalla syötöllä, ettei mitään sattuisi. Niinku se briardi nyt Reiman olis syönyt, tai Reima sen. No saatiin ainakin erittäin onnistuneet suoritukset kaikille, jos nyt jtn hyvää haetaan.. Ehkä niitä nameja vois vähä harvemmin antaa..?
Välissä odottamisissa Reiska hinisi aika siedettävän verran, kiinnitin huomiota siihen, että en kieltäisi tms, vaati aika paljon muutes tuo. Sitten kun hiljaa niin namppaa tai jtn höpöhöpötreeniä tms. Pahimmat piippailut toki, kun kuuntelin ohjaajan palautetta, oh god, hävetti.
No tästä suunta on vain ylöspäin! Reima teki parhaansa ja kesti suhteellisen hyvin hihnanjatkeen suolapatsastelua. Reima olisi varmaan valmis nukkumaan viikon putkeen, mutta ilkeä omistaja hinaa sen heti palautteleviin treeneihin Elinan porukan kanssa, ja illanviettoon Elinalle.
Treenit oli mahtavat: ehdittiin tehdä paljon ja saatiin kaikesta kattavat kommentit. Välillä oli ehkä jopa kiireinen fiilis, etenkin, kun toiset olivat aloittaneet jo edellisellä viikolla ja tiesivät, miten homma toimii. Me ollaan totuttu treenaamaan ihan alkeis-alkeis-juttuja, nyt ollaan porukassa, jossa muutkin _osaa_, eli pakko on treenata kotona paljon ja keskittyä siihen, mitä tekee. Paljon tehtiin kokeenomaisesti ja liikkurin kanssa, erittäin jees. Hienoa oli huomata se, että Reima oli täysillä matkassa. Ei sitä kiinnostaneet ympärillä olevat koirat, vaikka olikin uusi porukka. Luottamusta vaan pallokorvaan lisää taas!
Mitä treenataan tulevalla viikolla:
- istu-maahan-meininkiä kokeenomaisesti. Istumisen vahvistamista.
- seisomaan jäämistä, takapalkka tai reilu vartaloapu. Sähäkkyyttä!
- takapään käyttöä käännöksissä, vedätä namilla
- luoksetuloa HILJAA: pienet matkat, ei palkkaa huutamisesta, vauhtiluoksetulot kivana puolena
- HILJAISUUTTA.
- ehkä kivana juttuna treenaillaan noutoa harvakseltaan, nyt kun se sujuu
- Omistajalle hermojenhallintaa ja syvään hengittelyä. Kyllä se siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti