tiistai 19. marraskuuta 2013

Aksaa taas jälleen vaihteeksi.

Viime viikon luuserifiilisten jälkeen välissä oli rentouttava viikonloppu landella, meille molemmille: Reima sai rallata pihalla, meikä sai olla sisällä ilman, että koirat pyöri jaloissa. Aina ei jaksa edes omia koiriaan (vuoden koiranomistaja tässä terve, just pohdin myös, että kuinka pitkäksi aikaa koirat kehtaa huomenna jättää keskenään ilman, että oven takana odottaa joku eläinsuojeluviranomainen...). Tän viikon aksailut onkin sit menneet jo huomattavasti paremmin!

Eilen IHAH-treeneissä ohjaajana oli jälleen Paula. Paulan kanssa tehtiin rataa (tai no me vaan keppejä ja keinua, saatiin niihin uppoamaan yllättävän paljon aikaa), itseksemme "ralliympyrää".


Kas näin (avautuvat suuremmiksi). Tosiaan tahkottiin keppejä ja keinua ihan huolella. Kepeillä ongelma ovat verkot: niistä pitäisi päästä eroon jo nopsaan. Keinu meni vähän sinnepäin (babykeinu), Reima oli vähän turhautunut, kun ei päässyt jjjjuokseeeeeen. Puhuinkin tästä yliviretilanteesta koutsin kanssa, hän ei pitänyt ongelmana ja kohteliaasti kysäisi, että olenko varma, että koirassa on vikaa, ettei vaan ohjaajassa.. No tottakai se on minun vikani, jos koiralla keulii ja se turhautuu. Mutta todettiin, että jos menee yli, niin sitten vaan jäähylle hetkeksi tms. Mutta tosiaan, nyt oli ihan kuulolla, ja teki hyvää, että se joutui vähän käyttämään aivojaankin.

Ralliympyrällä Reiman mielestä putkeen oli aivan varmasti jäänyt joltain NAMI. Muutaman kerran se sinne jumitti ennenkuin luovutti ja totesi, että ohjaajalta se nami tulee kuitenkin varmemmin. Hauskaa oli, vedettiin rundia ja vähän jotain takaaleikkauksen tyyppistä putkelle.

Tänään aksailtiin Dean ohjauksessa. Ensin tehtiin koko jengiltä kontaktien "välitarkistus", eli siis miten sujuu, miten jatketaan. Meidän pitää lisätä häiriötä ja vaikeusastetta pikku hiljaa. Ja kai sitä alustaakin täytyisi alkaa häivyttämään.

Radalla aiheena oli sylkkärit, kas näin:

Tuo oli hauska rata. Ei se ihan täydellisesti mennyt, selvemmin vielä pitäisi Reima vedättää, mutta hyvä fiilis jäi. Takaaleikkaus putkelle sujui!! Jes!! 

Lisäksi treenailtiin kontakteja: keinu meni tosi ok, A:lla ongelmana vähän esteen liukkaus, pari kertaa lipsahti väärään asentoon. Sitten otettiin keppejä (kuusi taasen), ja päästiin tilanteeseen, jossa vaan yksi verkko oli kiinni, ja sekin vähän sinnepäin!! JES!!! Tuntui, että nyt loksahti jotain lappalaisen päässä. Se voi olla ensi viikolla taas eri juttu, mutta nautitaan nyt tästä:D Fiilis muutenkin mainio: olin itse hyvällä tuulella, Reima yritti aluksi sikailla, mutta loppua kohti helpotti. Ja siitä vaan loisti semmonen "AKSA ON PARASTA"-fiilis, pakostakin se tarttui myös ohjaajaan:) 


MUOKS. Saatiin videopätkäkin, kuvaajana Dea!

http://www.youtube.com/watch?v=owwG08F-Bec

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti