Noniin, nyt on luvassa niitä luvattuja koottuja selityksiäkin!!
Jos hihnanjatke on a)hankkinut koko viikonlopun maksakirroosia, b)siinä samalla treenannut sydänlihaksen kestävyyttä urheilemalla c)torkkunut pari tuntia/per yö d)lähtee muutaman tunnin unien jälkeen aamulla ajamaan Helsinkiin e)on koko päivän menossa, niin VOISI ihan oman harkintakyvyn mukaan miettiä, kannattaako lähteä enää illalla treenaamaan yhtään mitään.
No mepä lähdettiin. Saavuttiin hallille myöhässä, niin alkuverkkalenkkikin kutistui kolmeen minuuttiin(toki kotosalla oltiin reippailtu ennen kyytiä, mutta silti). Hallilla oli viimeisen kerran kunniaksi mukavasti porukkaa: peräti seitsemän henkeä!
Otettiin vähän eri systeemillä: kahdeksan esteen rata, joka koostui hyppy-muuri-hyppy-mutkaputki-hyppy-hyppy-suoraputki-hyppy. Tätä tehtiin taitotason mukaan pätkissä, ja kokeneemmat sitten koko hoidonkin. Ilmoittauduin ensimmäiseksi treenaamaan(fail). Ensin suoralla hyppy-muuri-hyppy-fiksailua, tää meni vielä ihan ok, mutta tiedostin oman kuolevaisuuteni ja jotenkin fiilis oli itsellä vähän nuutunut.. Seuraavaksi mutkaputki-hyppy-fiksailua, tässä Reima alkoi kuikuilla muualle, ja kerran yritti rynniä putken takana odottaneen Ilsen luo. Pysähtyi kyllä taas karjahduksesta, mutta sekin sitten vaan kiristi omistajan hermoja.. Lopuksi hyppy-putki-hyppy-suoraa, kyllä me tässäkin saatiin onnistumisia, mutta Reima oli jotenkin levottomalla tuulella: pälyili muualle, ei ollut ihan täysillä mukana(no kenenköhän syytä olisi..) ja haukahteli paljon. Ei nyt mitenkään mieltäylentävä treeni, ihan vaan koska tietää, että me _pystytään_ parempaan.
Sitten mentiinkin sivulle seurailemaan muiden suorituksia, ja vähän vaan lässyttelin 8vk vanhalle Torstitoopermanni-turistille. Se oli mun sylissäkin, YÄK!<3 Jos jotain positiivista, niin Reima odotteli ihan nätisti sivulla.
Jossain välissä käytiin sivummalla Tuulikin kanssa treenaamassa pussia. Ensin niin, että Tuulikki piti pussia ihan vähän auki, sitten niin, ettei sitä pidetty enää ollenkaan. Ok. Mutta kun yritettiin yhdistää suoralla hyppy-pussi, Reiman putkiaivot eivät vaan tajunneet, eivät niin mitenkään päin. No saatiin me onnistuminenkin niin, että Tuulikki piti pussia auki, ja lopulta helpotettiin treeniä niin, että Reima juoksi pelkästään (umpi)pussin läpi. Tässä keskittyminen oli jo parempaa molemmilla, Reima ei huutanut ja oli ihan eri lailla kuulolla. Siirryttiin ihan tyytyväisinä sivulle seuraamaan lopputreenejä.
Ehdottomasti treenien huippuhetki oli siis TORSTI <3
Nämä olivatkin kevään viimeiset AKK:n treenit(no onhan meillä ensi viikollekin varaus, mutta eiköhän kaikki ole maksaansa rääkkäämässä siinä vaiheessa..), keväästä kokonaisuudessaan jäi kyllä erittäin hyvä fiilis!:) Porukka oli mahtavaa, vaikka muutama jättäytyikin heti aluksi pois, ja muutamaa näkyi vaan silloin tällöin. Meille muodostui kuitenkin hyvä "ydinjengi", jotka kävivät treeneissä, ja koirissa näkyi kyllä huimaa kehitystä! Treeneihin on aina ollut myöhäisestä ajankohdasta huolimatta kiva lähteä, ja joka kerta(no okei nyt ei niiiiiiin) on ollut tosi hyvä fiilis treenien jälkeen. Syksyä odottelen siis innolla, ja kesälläkin käytössä on aksakenttä asumuksen pihassa, eli tavoitteena on kyllä Reiman kanssa jatkaa kesällä jo opittuja asioita, ja mahdollisesti etäkoutsi-Maisan kanssa kehittyä uusissa asioissa. Tämä siis ei jää tähän;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti